perjantai 21. tammikuuta 2011

6 kuukautta, 2 viikkoa, 2 päivää

Käsittämätöntä, ihan vähän yli puoli vuotta ja minusta tulee rouvashenkilö! Hääsuunnittelujen suhteen oli hiukan hiljaiseloa hetkosen, mutta tänään pistinkin tuulemaan. Olin seminaarin jälkeen keskustassa ja hetken mielijohteesta talsin Kultajouseen sormuksia katsomaan. Tarkoituksena oli mennä sinne Sulhasen kanssa jo pari viikkoa sitten, mutta kun se on niin kiireinen ja minä en, niin ajattelin, että samapa tuo, jos joku kultakaupan myyjä luulee mun olevan menossa naimisiin itseni kanssa ja niinpä marssin sisään. Ulkona kun oli houkutteleva ALE-kylttikin. Myyjä oli kovin avulias ja näytti minulle erilaisia sormuksia ja taisipa sieltä löytyä se The Sormuskin :). Sulhanen lupautui lähtemään mukaani huomenna sormusostoksille, kun haluan kuitenkin senkin näkevän sen livenä.

Kuva: Kultajousi

Mukavaltahan tuo siinä sileän puolipyöreän kihlan rinnalla näytti, vaikkakin tuli huomattua niitä vertaillessa, että kihla alkaa tosiaan olla rodinoinnin tarpeessa. Hoidetaan se sitten kesällä, niin ovat kumpainenkin häissä sitten samaa sarjaa. Samalla voi sitten pienentää tuota kihlaa hiukan. Se kun tuli hankittua kesällä, kun oli kuuma ja sormet turvoksissa ja talvisin se tuumaa tipahtaa sormesta pois. Ystävällinen myyjätäti kertoi minun saavan rodinoinnin kaupan päälle, kun sitä pienennän. Kiva juttu. Pitää Sulhasenkin sormukselle tehdä sama käsittely ja siinä samalla sitten hoitaa se kaiverrus, kun hänelle ei erillistä vihkisormusta tule. Voi että, olen kovin innoissani siitä, että taas on yksi asia melkein hoidettu! Ja ALEn takia tosiaan tuo sormus tulee maksamaan 70 euroa vähemmän kuin oikea hinta olisi! Näin ollen alitin sormusbudjettini 11 eurolla, mikä on minusta varsin hyvä saavutus. Muuten kun vähän tuntuu, että kaikkeen menee aina hiukan enemmän rahaa kuin oli suunniteltu.

Nyt olenkin sitten suunnannut ajatukseni askartelupuolelle. Minä kyllä kovasti tykkään askarrella, mutta ikävä kyllä taito ei ihan ole yhtä suuri kuin into. Huolettaa hiukan, että meidän kutsukorteistakin tulee sellaisia, joissa voisi lukea perässä "TV. LAURA 8V". Ehheh. Mutta koska olemme köyhälistöä, niin halvemmaksi tullee väkertää kortit itse. Tai tämä vähän riippuu ja roikkuu. Toiset kun ovat parhaan lähteeni eli hääfoorumin perusteella onnistuneet tuhlaamaan itse askarreltuihin kutsuihin enemmän rahaa kuin valmiina tilattuihin. Tämä tietysti riippuu kaikesta härpäkkeestä, mitä kutsuja varten on ostettu sekä siitä, mistä ne härpäkkeet on ostettu. Tiimarin tarpeilla askarreltuja kortteja tunnutaan halveksuvan hiukan ja kaikki askartelumateriaali pitäisi ostaa Oikeasta Askarteluliikkeestä. Pöljää, sanon minä. Osa asioista on täysin samoja molemmissa paikoissa, joten fiksua on ostaa ainakin soveltuvat asiat sieltä Tiimarista (siteeratakseni Leilaa ja Annukkaa: tilpehöörihelvetistä) ja sitten ehkä jotain ekstraa jostain muualta, mikäli sitä ei em. puljusta löydy.

Mutta katsellaan nyt. Jos askartelu alkaa tuottaa päänvaivaa, niin sitten tilataan kutsut valmiina, koska minä en suostu ottamaan mitään hirveätä stressiä näistä häistä. Häät on kiva asia. Siinä vaiheessa kun häät lakkaa olemasta sitä, on syytä tarkastella toimintatapojaan ja miettiä, mitä voisi tehdä toisin. Toki olisi hienoa ja varsin marttyyrimaista sanoa, että tein itse ihan kaiken, mutta minun ymmärtääkseni häiden kanssa ei ole mitään kilpailuasetelmaa, eikä niitä noin ylipäätään ole tapana laittaa paremmuusjärjestykseen (allekirjoittanut on tosin ollut vain yksissä häissä, joten mistäpä minä mitään tietäisin!), joten tehdään niin kuin parhaaksi nähdään. Heti kun keksitään, minkä näemmä parhaaksi ;).

torstai 6. tammikuuta 2011

ensimmäinen hääostos

Nyt se on sitten tehty. Ensimmäinen häihin liittyvä ostos siis! Olen toki jo maksanut juhlapaikan varausmaksun, mutta nyt ostin jotain konkreettista. Nimittäin postimerkkejä! 8)

Hyvähän se on postimerkeistä aloittaa, kun kutsuistakaan ei ole vielä mitään tietoa :D. Mutta luin hääfoorumilta, että nuo kyseiset merkit poistuvat kesäkuuhun mennessä valikoimasta, ja toki alkoi pelottaa, että ne myydään loppuun sitä ennen.

Kyseessä on siis aivan ihanaiset keijupostimerkit:

kuva: www.posti.fi

Sopivat mielestäni häihin ja juhlien teemaan hyvin. Tuskin nyt kovinkaan moni sitä erikseen alkaa katsomaan, että millainen postimerkki heidän kutsustaan löytyy, mutta en silti halunnut mitään rumaa tai tylsää. Toki kävi mielessä, että nyt postiuudistuksen jälkeen olisi voinut käyttää 2. luokan postimerkkejä, mutta koska kutsuvieraista kovin monet kutsutaan pareittain tai perheineen, ei noista niin suurta kuluerää kuitenkaan tule. Ja ne toisen luokan merkit, mitä tähän mennessä olen nähnyt, eivät ole olleet läheskään yhtä somia kuin nämä.

Pohdiskelen vielä sitä kutsukorttien askartelua. Askarteluliikkeissä on nimittäin toisinaan aika kallista, ja jos melkeinpä samaan hintaan saisi valmiina tilatut varmasti hienot, niin maksaako se sitten vaivaa. Toisaalta, onhan itse tehty aina itse tehty, ja kyllähän se askartelu on aika kivaakin. Jos vaikka kutsuisi erän tovereita askartelutalkoisiin :).

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

7 kuukautta ja 1 päivä

...aikaa häihin siis! Hui kauhistus, miten aika kuluukin nopeasti. Vastahan siihen oli joku 11 kuukautta O_o. Tarttis kai tehdä jotain!

Onneksi siskokaaso vahtii, ettei häähulluus lähde ihan käsistä. Jouduin nimittäin eilen Now and Foreverin sivuilla surffaillessani muistuttamaan itselleni muutamaankin otteeseen, että vaikka noilla on myynnissä sitä, tätä ja tuota, se ei tarkoita sitä, että ne olisivat välttämättömiä asioita kaikille häitä järjesteleville. Siis oikeesti, nimikoidut kakkulapiot? Seitsemänkymppiä maksavat sydämenmuotoiset skumppalasit? Ei. Juhlapaikan vuokraan sisältyy astiat, ja jotenkin veikkaisin, että sieltäkin löytyy skumppalaseja ja kakkulapioita, ja varmasti skumpat ja kakku maistuu ihan samalta, vaikka niissä astioissa ei meidän nimiä ja päivämäärää olisikaan.

Tavoitteenani olisi kuitenkin selvitä häistä mahdollisimman ekologisesti ja olla hankkimatta kamalasti tarpeetonta krääsää. Joku koristehiekka nyt varmaan olisi ihan kivan näköistä, mutta koska häitä juhlitaan merenrannalla, niin miten olisi ihan aito oikea hiekka sieltä rannalta? Ei pöllömpi idea.

Sen välttämättömän krääsän hankkimista varten on sitä paitsi olemassa ebay, josta löytyy kaikenlaista pilkkahintaan. Häiden jälkeen ne välttämättömät asiat voi onneksi sitten myydä eteenpäin. Myymisestä puheen ollen, olisi kaiketi aika käydä läpi kaikki kaapit ja varata naapurista kirppispöytä. Jos niistä onnistuisi jotain rahaakin saamaan, niin sen rahanhan voisi tietysti käyttää johonkin hyödylliseen häähässäkkään!